Blogi

Työtyytyväisyys näkyy viivan alla

Olin menossa tapaamaan potentiaalista yhteistyökumppania. Valmistauduin tutustumalla ennakkoon mm. yrityksen arvoihin. Verkkosivuilta ne tietysti löytyivät: rehellisyys, ahkeruus, selkeys, työn ilo ja kannattavuus. Työn ilo jäi aktivoimaan alitajuntaani ja nousi kuin itsestään keskusteluissamme esille. Lievästä ennakkoasenteestani huolimatta toimitusjohtaja sai minut vakuuttuneeksi, että arvo on heille todellinen ja merkityksellinen – myös tuloksen kannalta.

Jo vuosia on ymmärretty asiakastyytyväisyyden merkitys menestyksen edellytyksenä, mutta henkilökunnan työtyytyväisyys on usein jäänyt taka-alalle. Kerran vuodessa tehtävän työtyytyväisyystutkimuksen tulokset ovat unohtuneet pölyttymään.

Meidän kaikkien työssä käyvien onneksi henkilöstöön ja henkilöstön motivointiin panostaminen on nouseva trendi. Esimerkiksi Yhdysvaltain suurimman kaupan alan tapahtuman, NRF Retail´s BIG 2017:n yhtenä pääteemoista oli tulevaisuuden henkilökunta, "Tomorrow´s Workforce". Paneelikeskusteluissa todettiin tunnettu tosiasia: koulutetun henkilökunnan säilyttäminen on huomattavasti kannattavampaa kuin jatkuva uusien rekrytointi ja kouluttaminen. Henkilökunnan työtyytyväisyyteen kannattaa siis panostaa.

Kaikkiin investointeihin kuuluu panos-tuotos seuranta. Siksi myös henkilöstöön tehtävien panostusten, kuten paremman työvuorosuunnittelun, koulutuksen tai työolojen kehittämisen osalta tarvitaan tietoa siitä, kuinka tehokkaasti tehdyt panostukset toimivat - eli mikä vaikutus niillä on työtyytyväisyyteen ja sitä kautta myyntiin. Tähän ei pelkkä vuosittainen työtyytyväisyysseuranta riitä. Edistyksellisimmät yritykset ovat hakeneet mallia asiakastyytyväisyyden puolelta.

Esimerkiksi Ikealla on useassa maassa käytössä asiakastyytyväisyyden seurannasta tuttu HappyOrNot-hymiömittaus myös henkilökunnan fiilisten mittaukseen. Takatiloihin sijoitetuilla hymiökyselyllä seurataan päivän työtunnelmia ja motivaatiotasoa. Ajantasaisen tyytyväisyysinformaation avulla on mahdollista nopeasti reagoida esille nouseviin työviihtyvyyden haasteisiin ja ylläpitää näin hyvää työilmapiiriä.

Nykyinen analytiikka tarjoaa mahdollisuudet hyödyntää jatkuvaa työtyytyväisyysinformaatiota toimintojen laaja-alaiseen kehittämiseen. Hymiötieto voidaan yhdistää kaupan muihin tärkeisiin mittareihin, kuten asiakastyytyväisyyteen ja myyntiin. Esimerkiksi työvuorosuunnittelua on onnistuttu kehittämään sekä henkilökunnan työtyytyväisyyttä että liiketoiminnan tulosta entistä paremmin tukeviksi. Näin on saatu aikaan positiivinen kierre.

Työtyytyväisyys on haasteellinen rasti. Se alkaa jo rekrytointivaiheessa, jossa epäonnistuminen voi nykyisenä some-aikakautena pahimmassa tapauksessa vaikuttaa jopa brändikuvaan ja asiakastyytyväisyyteen. Siksi yllätyin iloisesti, että suomalaisen Talentadoren oli päässyt Talouselämän kymmenen lupaavimman startup-yrityksen joukkoon: virtuaalinen rekrytointiassistentti viestii tekoälyn avustamana yksilöllisesti kunkin hakijan kanssa rekrytoinnin etenemisestä ja antaa kehittävää palautetta. Yrityksen toimitusjohtaja Saku Valkaman mukaan ”Työnhakijat ovat asiakkaita ja heitä tulisi kohdella sellaisina.” Tämä on niin totta – etenkin kaupan alalla.

Tekniikka ja tiedolla johtaminen tarjoavat tämä päivänä monia mahdollisuuksia rakentaa ja ylläpitää hyvää työyhteisöä – edesauttaa työn iloa ja työnantajamielikuvaa. Kannattaa siis avoimin mielin kokeilla tarjolla olevien ja tulevien sovellusten toimivuutta. Joukosta voi löytyä kultajyviä.

Julkaistu: Kehittyvä Kauppa 3/2017